15.02.2017
Ammatillisen koulutuksen yleisestä kielitaitovaatimuksesta on luovuttava koulutuksen pääsyvaatimuksena, esittää OKM:n maahanmuuttajien koulutuksen ohjausryhmä. Kielikoetta voisi jatkossakin hyödyntää opiskelijoiden ohjauksessa.
- Maahanmuuttajan ura kohti työmarkkinoita pysähtyy alkuunsa, jos puutteellinen kielitaito estää ammattitaidon hankkimisen, perustelee esitystä toimitusjohtaja Petri Lempinen AMKEsta. Hän oli AMKEn edustaja ohjausryhmässä.
Sipilän hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kielitaitovaatimukset eivät saa tarpeettomasti estää opinnoissa etenemistä tai työllistymistä.
Lempinen muistuttaa, että Suomeen tulee ulkomailta jatkuvasti työvoimaa, joka ei osaa suomea tai ruotsia. On ristiriitaista vaatia tänne muuttavilta hyvää kielitaitoa, kun työpaikoilla pärjää ummikkonakin.
Nykyisin ammatilliset opinnot aloittavilla on oltava entuudestaan vaadittava kielitaito, mutta kotouttamiskoulutuksessa 75 prosenttia ei saavuta ammatillisessa koulutuksessa vaadittavaa B.1.1 -tasoa. Perusopetuksen päättävistä maahanmuuttajista 13 prosenttia jää vaadittavan tason alle.
Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen sisältyy suomen tai ruotsin kielen taidon hankkiminen. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan 80 prosenttia ammatillista oppilaitoksista tarjoaa suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta, joka keskittyy ammattisanaston hallintaan ja tekstilajien opiskeluun.
Ohjausryhmä esittää ammatillisille opettajille täydennyskoulutusta edistämään suomen kielen oppimisen integrointia ammatillisiin opintoihin, kielitietoista opetusta sekä samanaikaisopetusta.
Kielenopetuksen integrointia ammatilliseen koulutukseen toteutetaan vuonna 2017 käynnistyvässä Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus -ohjelmassa
Lisärahoitusta tarvitaan
Ohjausryhmä arvioi, että vuoteen 2019 mennessä vajaa 3000 vuonna 2015 saapuneista ja oleskeluluvan saaneista päätyy ammatilliseen koulutukseen. Luku on suurempi kuin työelämään ja korkeakouluihin siirtyvät yhteensä.
-Kolmeatuhatta uutta opiskelijaa, jotka tarvitsevat enemmän tukea, ohjausta ja kielenopetusta, ei kyetä kouluttamaan nykyisellä rahoituksella, korostaa toimitusjohtaja Petri Lempinen AMKEsta.
Ammatillisen koulutuksen rahoitus on vähentynyt kuudessa vuodessa 17 prosenttia ja valmisteilla oleva lakiesitys sisältää kustannuksia lisääviä uusia tehtäviä.
OKM on jo jakanut 20 miljoonaa euroa maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ohjausryhmän väliraportin esitysten mukaisesti.
Ammatillisessa koulutuksessa oli 24 600 vieraskielistä opiskelijaa vuonna 2015. Määrä oli noussut 74 prosenttia vuodesta 2010.
Turvapaikanhakijoilla heikko koulutustaso
Vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden osaamiskartoitus (N=1004) osoitti, että 69 prosentilla hakijoista oli vain peruskouluopintoja. Joka kymmenes oli opiskellut ammattiin ja neljänneksellä oli korkeakouluopintoja tai tutkinto.
Aiemmista opinnoista ei voi suoraan päätellä henkilöiden menestymistä suomalaisessa koulutus- ja kotoutumiskoulutusjärjestelmässä, raportissa todetaan. Henkilön korkeakaan koulutus lähtömaassa ei takaa työllistymistä suomalaisille työmarkkinoille.
Turvapaikanhakija voi vapaasti hakeutua Suomessa koulutukseen kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja TE-hallinnon kotoutumiskoulutus edellyttävät oleskelulupaa, mutta muuten koulutusjärjestelmä on avoin turvapaikanhakijoille.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 5.11.2015 ohjausryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ja sovittaa yhteen turvapaikanhakijatilanteesta ja kasvavasta maahanmuutosta aiheutuvat ministeriön ja hallinnonalan lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet. Ohjausryhmä jätti raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle 15.2.
OKM: Maahanmuuttajien koulutuksen kehittämiseen ja integrointiin uusia ehdotuksia
