08.03.2018
Lausunnolla olleen lukiolakiesityksen tavoitteena on edistää lukiolaisten hyvinvointia, tukea opiskelijoita heidän opinnoissaan sekä sujuvoittaa siirtymistä jatko-opintoihin.
- Lukiouudistus on oikeansuuntainen, sanoo asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEsta.
Ågrenin mukaan vaikuttavuutta vähentää kuitenkin se, että toisin kuin ammatillisen koulutuksen uudistuksessa, rahoitusjärjestelmään ei ainakaan tässä vaiheessa tehty muutoksia.
Lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyön edistäminen eri muodoissaan työelämän ja korkeakoulujen kanssa edesauttaa lukiolaisten jatko-opintovalintoja. Esityksessä pitäisi tuoda vahvemmin esiin lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön mahdollisuudet lukio-opiskelijoiden työelämäpolun vahvistamisessa.
- Ammatillisten opintojen tarjonta lukioissa lisää opintojen työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijoiden työelämätietoutta ja -yhteyksiä, Ågren toteaa.
Mahdollisuus tutustua korkeakoulujen opintotarjontaan jo opintojen aikana on hyvä asia. Sujuvien opintopolkujen edistäminen vaatisi kuitenkin myös kaksoistutkinnon ja väyläopintojen kehittämistä.
Ågrenin mukaan kaikki ylioppilastutkinnon suorittaneet eivät suinkaan jatka korkeakouluopintoihin, vaan osa hakeutuu ammatilliseen koulutukseen.
Ehdotettu laki antaa mahdollisuudet tarjota laajempia ja oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia. Lisäksi koulutuksen järjestäjät saavat vapaammin päättää opintojaksoista ja opetuksen tarkemmista tavoitteista ja sisällöistä. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa korostetaan kuitenkin edelleen lähiopetusta pääasiallisena opetuksen muotona.
- Ryhmämuotoinen opetus ei mahdollista samaan tapaan yksilön tarpeista lähtevien opintopolkujen rakentamista kuin tämän vuoden alussa voimaan tullut ammatillisen koulutuksen uudistus. Lähiopetuksesta puhuminen kaventaa lukion pedagogisen kehittämisen mahdollisuuksia, Ågren muistuttaa.
Uuden lukiolain on määrä astua voimaan 1.8.2019.
Linkit:
11 keskeisintä muutosta uudistuvassa lukiossa
