23.08.2016
Kuva: Tiina Mutila
- Koulutuksesta leikkaaminen on järjetöntä, totesivat sanomalehti Keskisuomalaisen haastattelemat AMISliikkeessä tapahtumaan osallistuneet jyväskyläläiset opiskelijat.
AMKEn, OAJn, OSKUn ja SAKKIn yhteinen tempaus ulottui yli Suomen maanantaina 22.8. Opiskelijat ja koulutuksen järjestäjät henkilöstöineen ilmaisivat vakavan huolensa ammatillisen koulutuksen tulevaisuudessa.
- Viestimme on, että ammatillinen koulutus on seudun elinkeinoelämälle ja yhteiskunnallisesti korvaamaton voimavara ja siitä on pidettävä huolta, sanoo FAI:n rehtori Maaria Silvius Forssan Lehdessä.
- Haluamme varmistaa jatkossakin, että seudun asukkaille on tarpeeksi opiskelupaikkoja, kertoo Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän johtaja, rehtori Sami Tikkanen Kymen Sanomissa.
Äänekoskella POKEn rehtori Jouni Kurkela totesi ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteista:
– Neljässä vuodessa meiltä häviää neljäsosa rahoituksesta. Samalla ministerit sanovat, että koulutuksen tasoa pitää parantaa. Tässä on pieni ristiriita, Kurkela sanoo Äänekosken Kaupunkisanomissa.
Ammatillisen koulutuksen rahoituksesta leikataan vuonna 2017 pysyvästi 190 miljoonaa euroa, mikä on jatkoa vuonna 2013 alkaneille leikkauksille. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelman alas ajaminen vähentää rahoitusta 27 miljoonaa tästä vuodesta.
Eri puolilla maata marssittiin ja tanssiin vieden viestiä ammatillisen koulutuksen merkityksestä päättäjille.
– Leikkaukset alkoivat jo vuonna 2013 ja loppuvat vasta 2019, toteaa Ylä-Savon ammattiopiston (YSAO) rehtori ja kuntayhtymän johtaja Kari Puumalainen Savon Sanomissa.
Ammattiopiston laskelmien mukaan sen koulutukseen käytettävistä varoista häviää tuona aikana yhteensä 30 prosenttia. Leikkaukset näkyvät esimerkiksi henkilöstön määrän pienenemisenä. Vuoteen 2018 mennessä työvoiman määrä vähenee 200 henkeen nykyisestä 250:sta.
Tampereella oppilaskunnan puheenjohtajana toimiva Bettina Rissanen haluaa levittää tietoa leikkauksista.
– Vaikka emme pystyisikään poistamaan tulevia leikkauksia, haluan olla oppilaskunnan kanssa mukana levittämässä tietoa asiasta. Parempi tulla tänne kuin pyöritellä peukaloita kotona.
Rissanen on erityisen huolissaan siitä, mihin leikkaukset kohdistetaan.
– Eniten mietityttää, säilyykö opetuksen taso entisellään, Rissanen pohtii Aamulehdessä.
Pirkanmaan koulutuksen järjestäjien yhteisessä toritapahtumassa puhunut Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki korosti koulutuksen merkitystä nuorille ja aikuisopiskelijoille. Ammatillinen koulutus on yhteiskunnallisesti tärkeä osa koulutuspolitiikkaa. Nuorten koulutuksen suhteen hän korosti tukipalveluiden merkitystä ja hyviä ohjausverkostoja. Tampereen kaupunki ei ole halunnut tinkiä tukipalveluiden resursseista.
Heinämäen mukaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuu työvoima, jolla on konkreettinen ammatillinen osaaminen. Ilman ammatillista koulutusta ei ole tuottavuutta eikä vientimarkkinoita. Ammatillinen koulutus kytkeytyy koko elinkeinoelämän tilaan.
Hän muistutti myös opiskelukavereiden tuen ja tsempin merkityksestä opiskeluhyvinvoinnille.
Elinkeinoelämän tarpeet puhuttivat Lapissakin
Ylen mukaan ammattikoulutukseen kaavaillut lisäleikkaukset huolestuttavat elinkeinoelämää Meri-Lapissa.
- Täällä on isoja investointeja tulossa ja käynnissäkin. Tämä on äärimmäisen vakava asia myös elinkeinoelämän näkökulmasta, jos ammattiosaajia ei enää saadakaan, elinkeinoyhtiö Team Botnian toimitusjohtaja Jukka Kujala toteaa.
Elinkeinoelämässä pelätään, että lisäleikkausten myötä ammattitaitoista henkilökuntaa ei olisi riittävästi alueen omiinkaan tarpeisiin.
Koulutuskuntayhtymä Lappia on menettänyt jo tehtyjen leikkausten takia 350 aloituspaikkaa ja kymmeniä työpaikkoja.
- Aikaisemmat leikkaukset ovat olleet reilusti toistakymmentä prosenttia. Nyt mitä ensi vuodelle on suunniteltu, on jälleen kerran toistakymmentä prosenttia eli kokonaisuudessahan puhutaan hyvin merkittävistä taloudellisesti haasteista, mitä meille on aiheutunut ja mitä mittavia toimenpiteitä on tehty, koulutuskuntayhtymän johtaja Virpi Lilja luonnehtii.
- Meille on ensi vuodelle hyvä suunnitelma, mutta siitä huolimatta toivottaisiin, että ensi vuodelle suunnitellut leikkaukset vähintäänkin jaksotettaisiin eri tavalla, vaikka samaan yhteyteen lainsäädäntöuudistuksen kanssa tai muulla tavalla loivennettaisiin, Lilja jatkaa
Leikkaukset ovat jo purreet
Länsiuudellamaalla Axxell on jo polvillaan leikkausten edessä. Ylen haastattelema rehtori Lena Johansson on erittäin huolissaan leikkauksista, sillä Axxell tekee ensi vuodelle tappiollisen talousarvion.
Axxellin 1480 ammatillisen peruskoulutuksen paikkaa ovat täynnä, mikä Johanssonin mukaan tarkoittaa, että koulutusta tarvitaan.
Hämeenlinnalainen Ammattiopisto Tavastia on menettänyt jo aiempien leikkausten vuoksi 160 perustutkintopaikkaa. Tavastiasta on muun muassa lopetettu puualan perustutkinto. Tulevat leikkaukset tulevat vähentämään noin 10 prosenttia lähiopetuksesta, joka korvataan etäopiskelulla tai työssä oppimisella.
- Leikkaukset ovat todella rankkoja. Ihmiset tarvitsevat myös uusia alkuja, mutta aikuiskoulutus, näyttötutkinnot ja työvoimakoulutus ovat jo pudonneet rajusti, rehtori Heini Kujala kertoo Hämeen Sanomissa.
Kujalan mukaan Tavastiassa on pidetty ja pyritään jatkossakin pitämään kiinni viime aikoina vähemmälle huomiolle jääneestä koulutustakuusta.
- Pyrimme pitämään aloituspaikkoja tarpeeksi kaikille peruskoulun päättäville.
Ammattiopisto Tavastiassa on yli 3000 eri-ikäistä opiskelijaa. Henkilökuntaa koko Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa on 460.
Entä poliitikot?
Suomenmaan haastattelema sivistysvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Marisanna Jarva (kesk.) sanoo myös toivoneensa, että leikkaukset ja reformi olisi voitu toteuttaa yhtä aikaa.
- Sinänsä ei ole huono asia, että hallintoa keskitetään, hän toteaa.
Jarva ymmärtää leikkauksiin kohdistuvan kritiikin, mutta muistuttaa, että nykyinen oppositio yritti viime kaudella tehdä vielä suurempia leikkauksia ja siirtää päätösvallan oppilaitosten jatkosta ministerille.
- Nyt säästöjen toteuttaminen on alueiden omissa käsissä.
Kansanedustaja korostaa ammattikoulutuksen tarvitsevan uudistumista.
Pirkanmaan koulutuksen järjestäjien yhteiseen toritapahtumaan osallistunut kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) lupasi, ettei osaamisvaatimuksista tingitä, kun eduskunta syksyllä ja alkuvuonna valmistelee ammatillisen rahoitusta, tutkintojärjestelmää ja lainsäädäntöä.
– On tärkeää, että työelämän muuttuviin vaatimuksiin voidaan reagoida. Osaamisvaatimuksista ei olla tinkimässä, Kiuru totesi.
Kiuru myös muistutti, että ammatillinen koulutus kiinnostaa ja monilla aloilla on paljon vetovoimaa. Puolet ikäluokasta valitsee ammatillisen koulutuksen, ja pääsyvaatimukset ovat monilla aloilla korkeammat kuin lukiokoulutuksessa.
Työmatkalla olevat opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (keskusta) eivät eilen kommentoinut AMISliikkeesä tapahtumaa. AMKE, OAJ, OSKU ja SAKKi tapaavat ministerin torstaina 25.8.
- Katastrofi tässä tilanteessa, otti SDP:n kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Eloranta vahvasti kantaa leikkauksiin. Hänen mukaansa ammatillisen koulutuksen säästöt jättävät nuoria heitteille.
- Vähintään toisen asteen koulutus on nuoren ja aikuisenkin paras tulevaisuuden turva, joka antaa suojaa työttömyydeltä ja syrjäytymiseltä, Eloranta toteaa.
Edellisen opetusministeri Krista Kiurun (SD) mukaan kokonaissäästöt näyttävät budjettiesityksessä nousevan yhteensä 225 miljoonaan euroon, koska kustannusjaon tarkistuksen myötä määrärahoista vähennetään 20 miljoonaa ja kilpailukykysopimuksen tuomaa noin 15 miljoonan etua ei anneta ammatilliselle koulutukselle. Lisäksi nuorten aikuisten osaamisohjelma ja lähes koko nuorisotakuu ajetaan alas.
Ammatillinen koulutus on avainasemassa talouden kohentamisessa, kirjoitti Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson AMKEn sivuilla julkaistussa blogissa. Vasemmistoliitto on mukana koulutusleikkausten vastaisessa rintamassa.
Vihreän liiton puheenjohtaja Ville Niinistö puolusti ammatillista koulutusta sanomalla ei jättileikkauksille ja koulupudokkuudelle - kyllä nuorten laadukkaille amiksille!
Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Olli-Poika Parviainen muistutti Facebookissa, että amiksista hankittava osaaminen pyörittää tätä yhteiskuntaa. Ilman ammatillisia osaajia Suomi pysähtyisi.
-Lyhytnäköinen politiikka aiheuttaa paitsi nuorille itselleen, myös koko yhteiskunnalle valtavia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia, jotka näkyvät vielä vuosienkin päästä.
Parviainen on huolissaan aloituspaikkojen ja lähiopetuksen leikkaamisesta, joka yhdistettynä nuorisotakuun unohtamiseen ja opintotuen leikkauksiin on aikapommi.
Iisalmen tapahtumassa puhunut kansanedustaja Sari Essayah (kd.) korosti aikuiskoulutuksen tärkeyttä hallituksen työllistämistavoitteiden kannalta.
– Työllisyysaste on saatava nousuun, joten ammatillisesta koulutuksesta ei ole varaa nakertaa, sanoo Essayah Savon Sanomissa.
RKP:n kansanedustaja Mikaela Nylander osallistui Porvoossa AMIS-liikkeessä tapahtumaan. Hän muistutti, että 20 vuotta sitten valtio satsasi ammatilliseen koulutukseen imagon parantamiseksi. Nylanderilla on tulevaisuudenuskoa, vaikka leikkausten ja uudistusten aikataulu on vaikea.
Tukea tuli myös ay-liikkeeltä twitterissä, kun SAK:n johtaja Saana Siekkinen vaati vähintäänkin leikkausten jaksottamista ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kertoi amisliikkeessä -tapahtuman olevan oikealla asialla.
Katso lisää kuvia AMKEn uutiskirjeestä
