29.06.2017
Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan myöntämisen perusteiden tulee olla yhdenvertaiset ja tasapuoliset koulutuksen järjestäjille ylläpitäjämuodosta tai toiminnan laajuudesta riippumatta, vaatii AMKE lausunnossaan ammatillisen koulutuksen asetuksesta.
- Ministeriön tulee asettaa jokaiselle järjestämisluvan saajalle samat vaatimukset muun muassa oppimisympäristöjen, henkilöstön ja laadunhallintajärjestelmien osalta, AMKE edellyttää.
Esitys järjestämislupahakemuksen jättämisestä vuotta ennen koulutuksen alkamista ei ole asiakaslähtöistä.
Koulutuksen järjestäjiltä edellytetään joustavuutta työelämän tarpeisiin vastaamisessa. Samaa joustavuutta tulee edellyttää myös ministeriöltä.
AMKE esittää, että ministeriön on käsiteltävä järjestämislupahakemukset mahdollisimman pikaisesti, viimeistään puolta vuotta ennen koulutuksen suunniteltua aloittamisajankohtaa.
Työelämätoimikuntien tärkeimmäksi tehtäväksi osallistumisen tutkinnon perusteiden uudistamiseen. Työelämän edustus on tärkeä myös laadunvarmistuksessa, AMKE toteaa.
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksessa ovat mukana myös ministeriö, Opetushallitus ja Koulutuksen kansallinen arviointikeskus Karvi.
- Työelämätoimikuntien ja muiden arvioinnista vastaavien ja sitä harjoittavien toimielinten ja virastojen suhde jää hämäräksi ja epäselväksi.
AMKE vaatii työelämätoimikuntien ja muiden laadunvarmistukseen osallistuvien tahojen päällekkäisten toimintojen karsimista.
AMKE lausui myös luonnoksesta ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteista.
Uusi rahoitusjärjestelmä on AMKEn mielestä rakenteeltaan ja terminologialtaan monimutkainen. Asetuksesta löytyy 27 paino-, korotus- ja vähennyskerrointa, jotka vaikuttavat rahoitukseen.
AMKE on vakavasti huolissaan työssä oleville aikuisille suunnatun koulutuksen tulevaisuudesta. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kertoimet ja vaikuttavuusrahoituksen kertoimet, jotka huomioivat koulutusta edeltävän koulutustason ja työmarkkina-aseman, muodostavat yhteisvaikutuksen, joka ohjaa vähentämään työikäisille suunnattavaa koulutusta.
Alhaisempaa rahoitusta ei voi korvata opiskelijamaksuilla, koska niiden korottaminen heikentäisi suoraan monien aikuisten mahdollisuuksia kouluttautua.
Reformin tavoitteena on ollut lisätä asiakaslähtöisyyttä ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan mahdollisimman lyhyitä ja asiakkaan tarpeiden mukaisia koulutuksia. Rahoituksen perusteiden on tuettava tätä tavoitetta, ei rangaistava siitä kuten esitys eri tutkintojen osien kokoamisesta yhdeksi koulutukseksi nyt tekee.
Ammatillisen koulutuksen reformissa säädetään uusi laki ammatillisesta koulutuksesta ja muutetaan 29 eri lakia. Eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen lisäksi reformiin sisältyvät arvonlisäverolain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttaminen.
Lausunnot ovat luettavissa AMKEn sivuilla.
