Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammatillisen koulutuksen reformista kehittämisohjelma ja sääntelyn purkamista

11.08.2015

Puolet suomalaisesta työvoimasta on saanut ammatillisen koulutuksen. Nykyisin ammatillisen koulutuksen tarjonnasta puolet suuntautuu työikäisille aikuisille. Vahva ammatillinen koulutus on työkalu talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä. 

Merkittävä osa ammatillisesta koulutuksesta on suunnattu työnantajien tarpeisiin henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin tueksi. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää välttämättömänä, että näin on jatkossakin. Kun uudet työpaikat syntyvät pk- ja mikroyrityksiin, on ammatillisen koulutuksen tuettava niitä osaamisen kehittämisessä.

Elinkeino- ja työelämän tarpeisiin vastaamisen rinnalla ammatillisella koulutuksella on vahva yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tehtävä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Molemmat tehtävät säilyvät, kun ammatillinen koulutus uudistuu.

Nykyisten ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen tilalle tulee uusi palvelukokonaisuus, jota opiskelijan ikä tai asema työmarkkinoilla ei enää määritä. Hallitusohjelmassa linjatun ammatillisen koulutuksen reformin lähtökohdaksi on otettava asiakasnäkökulma.

Normeista tulosohjaukseen

AMKEn mukaan tarve nopeampaan ja joustavampaan uusiutumiseen korostaa tarvetta vähentää normiohjausta ja siirtyä koulutuksen järjestäjien tulosohjaukseen.

Nykyinen koulutuksen lainsäädäntö on monimutkaista, osin sekavaa ja hyvin yksityiskohtaista. Sitä voidaan purkaa, kun lainsäädäntö uudistetaan osana reformia. Uudessa ammatillista koulutusta koskevassa lainsäädännössä on säädettävä ammatillisen koulutuksen tarkoituksesta ja tavoitteista, tutkinnoista, koulutuksen järjestämisestä, opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä koulutuksen rahoituksesta.

Samalla on poistettava koulutusviennin esteet, joita aiheuttavat mm. määräykset koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen kielestä. AMKE esittää myöhemmin konkreettisia ehdotuksia normien purkamiseksi.

Ammatillista koulutusta säädellään lakien ja asetusten lisäksi kahdella erillisellä järjestämisluvalla sekä tutkintokohtaisilla järjestämissopimuksilla. AMKEn mukaan on aika siirtyä yhtenäiseen lupaan, joka sisältää koulutuksen järjestämisen ja tutkintojen myöntämisen.

Rahoitus supistuu yli viidenneksen

Vuosina 2014–2017 ammatillisen koulutuksen rahoitus supistuu yli 20 prosenttia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla. Leikkaukset ulottuvat myös työvoimakoulutukseen, joka on suurelta osin ammatillisen koulutuksen järjestäjien vastuulla. Työvoimakoulutuksen leikkaukset huomioiden ammatillisen koulutukseen rahoitus on 300 miljoonaa euroa pienempi vuonna 2017 kuin vuonna 2015. Yksittäisille koulutuksen järjestäjän rahoitus vähenee jopa 30 prosenttia verrattuna vuoden 2013 rahoitukseen.

Suurin yksittäinen leikkaus, 190 miljoonaa euroa, tapahtuu vuonna 2017. Leikkauksen toteuttamisen tavasta ei ole tehty päätöksiä, mikä haittaa koulutuksen järjestäjien kykyä ennakoida ja suunnitella toimintojansa erityisesti tuotettavien palveluiden, henkilöstön ja toimitilojen osalla. Koulutuksen järjestäjät päättävät lukuvuoden 2016–2017 aloituspaikoista jo vuoden 2015 syyskuun alkuun mennessä.

Koulutuksen järjestäjät pelkäävät, että hallitusohjelmaan kirjattu ammatillisen koulutuksen reformi pelkistyy rahoituksen leikkauksiksi.

Reformista strateginen kehittämisohjelma

Koulutuksen ja tutkintojärjestelmän on vastattava työelämän muutoksiin aiempaa nopeammin, jotta koulutus on jatkossakin merkityksellistä elinkeinoelämälle. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuore julkaisu Suomi osaamisen kasvu-uralle korostaa koulutussisältöjen jatkuvan uudistamisen tarvetta, oppimisympäristöjen ja pedagogiikan monimuotoistumista sekä koulutuksen saavutettavuuden parantamista digitaalisten palvelujen avulla.

Oppimisen muodot muuttuvat, kun digitaalisuus ja teknologia mahdollistavat uusia oppimisympäristöjä. Oppimisen ja ohjauksen polut ovat yksilöllisiä. Koulutus ja myös suoranainen opetus siirtyvät yhä enemmän työpaikoille. Ammatillisen koulutuksen moninaisuus ja yksilöllisyys korostavat digitaalisuudesta saatavia hyötyjä. Ammatillinen koulutus tarvitsee rahoitusta digitaalisten työkalujen kehittämiseen.

Seuraavaksi on rakennettava yksi osaamisen näyttämisen ja arvioimisen järjestelmä, joka korvaa nykyiset erilliset järjestelmät. Elokuun 2015 alustava voimaan tullut osaamisperusteisuus mahdollistaa perinteisten toimintatapojen uudistamisen.

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi