Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammatillisen koulutuksen reformin valmistelu on käynnistettävä heti

08.06.2015

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää heti kesällä 2015 ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuksen yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa.

Ammatilliseen koulutuksen kohdistuu vuosina 2014–2018 yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mitkä tarkoittavat 22 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle 2017.

Leikkausten mittakaavasta johtuen poliittiset päätökset ammatilliseen koulutuksen reformista on tehtävä mahdollisimman nopeasti, jotta koulutuksen järjestäjät voivat sopeuttaa ja muuttaa toimintaansa.

AMKE ry esittää, että vuoden 2017 leikkauksia jaksotettaisiin pidemmälle ajalle hallitsemattomien henkilöstö- ja toimitilavähennysten estämiseksi.

Vaikuttavuutta toimintatapojen uudistamisesta

Hallitusohjelman mukaisesti nykyiset nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, rahoitus ja ohjaus rakennetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Yhtenäisen ohjauksen on ulotuttava myös työvoimapoliittiseen ja maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksiin.

AMKE ry muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen kokonaisuus perustuu jo opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperusteisiin toimintamalleihin, jotka täydentävät toisiaan.

Nyt reformin tavoitteeksi on määritettävä koulutuksen toimintatapojen uudistaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Reformin käytännön työkaluna on osaamisperusteisuus, joka on vahvistettu elokuussa 2015 voimaantulevassa ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä.

Osaamisperusteisuus tarkoittaa työelämän ja opiskelijan tarpeista lähtevää koulutusta. Kyse on enemmän toimintatavoista kuin tutkintojen perusteista.

Tavoitteiden saavuttamista on arvioitava työllistymisenä ja jatko-opintoihin siirtymisenä, keskeyttämisen vähentymisenä sekä yritysten kilpailukyvyn kehittämistä tukevien ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittajamäärinä.

Tulosohjausta normeilla sääntelyn sijaan

Normien sijaan ammatillinen koulutus tarvitsee kriteereihin perustuvaa tulosohjausta. Se parantaisi koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen toimintaan rahoituksen vähentyessä.

Reformin tavoitteeksi on asetettava sääntelyn vähentäminen sekä koulutuksen toimintatapojen uudistaminen sekä vaikuttavuuden lisääminen. Osana sääntelyn purkamista uudistetaan ammatilliset tutkinnot nykyistä joustavammaksi. Samalla luovutaan tutkintotoimikunnista.

Onnistuessaan uudistus lisää koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia määrittää koulutustarjontansa toiminta-alueensa elinkeinoelämän ja väestön erilaisten osaamistarpeiden mukaisesti luopumalla opiskelupaikkojen määrällisestä säätelystä eri koulutusmuotojen tiukasta rajaamisesta. Rahoitus ja ohjausjärjestelmällä edistetään opiskelijoiden joustavia siirtymiä eri koulutusmuotojen välillä.

Purkamalla sääntelyä mahdollistetaan yhteistyö yli tutkintorajojen ja tarvittaessa koulutuksenjärjestäjien kesken. Samalla lisätään opiskelijan mahdollisuuksia räätälöidä ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä opinnoista koostuvia henkilökohtaisia oppimisen polkuja.

Rahoituksella ohjataan koulutuksen järjestäjää tehokkaaseen toimintaan asiakkaidensa – työelämä ja opiskelijat – tarpeisiin vastaamiseksi. Koulutuksen järjestäjää palkitaan asioista, joihin se voi omilla toimillaan vaikuttaa. Rahoitus kohtelee koulutuksen järjestäjiä esim. alv-käytännöissä tasapuolisesti organisaatiomuodosta riippumatta. Ammatillisen koulutuksen rahoitus on maksettava suoraan koulutuksen järjestäjälle, joka myös itse rahoittaa tarvitsemansa investoinnit.

Pitkien etäisyyksien harvaanasutuilla alueilla pitää maksaa korotettua yksikköhintaa koulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi.

Keskushallinnon ei pidä sanella miten koulutus maan eri osissa organisoidaan. Monimuotoinen järjestäjä- ja palvelurakenne vastaa parhaalla mahdollisella tavalla eri alueiden, alojen, oppijoiden ja yritysten tarpeisiin. 

Tehoja tiloista ja digitalisaatiosta

Oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille, mikä muuttaa koulutuksen järjestäjän toimintaa ja henkilöstön työtä. Lisäksi ammatillisen koulutuksen tuottavuutta parannetaan vähentämällä keskeyttämistä, ympärivuotisella koulutuksella, tehostamalla tilojen, koneiden ja laitteiden käyttöä sekä hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia.

Ympärivuotisen koulutuksen tulee ulottua myös opetukseen, ei vain ohjattuun työssäoppimiseen. Se tuo joustavuutta valmistumisaikoihin ja opiskelijoiden sisäänottoon. Kaksi vuotuista yhteishakua eivät edistä joustavaa opiskelua.

Rakennemuutoksessa koulutuksen järjestäjien on voitava luopua valtion aikanaan luovuttamasta omaisuudesta myös myymällä ilman pelkoa muinaisen valtionosuuden tai kauppahinnan takaisinperinnästä valtiolle.

Ammatillisen koulutuksen digitalisaatio on välttämättömyys, koska työelämä muuttuu nopeasti eikä koulutus saa jäädä jälkeen. Koulutuksen on vastattava työelämän muuttuviin tarpeisiin. Koulutuksen digitalisoituminen tarkoittaa sisältöjä, toimintatapoja ja toimintakulttuuria. Kyse on ensisijaisesti oppimisen menetelmistä ja ympäristöistä, ei laitehankinnoista.

 

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Petri Lempinen,  

puhelin 040 7667 805, sähköposti petri.lempinen@amke.fi, twitter @LempinenPetri 

www.amke.fi #ammatillinenkoulutus 

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi