29.01.2018
Korkeakoulujen opiskelijavalintoja ollaan parhaillaan uudistamassa. Yhteishaun kynnyksellä moni yhdeksäsluokkalainen nuori vanhempineen pohtii, onko ammatillisesta koulutuksesta uudistuksen myötä enää mahdollista jatkaa korkeakouluun.
- Kyllä on. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet ovat myös jatkossa kelpoisia hakemaan opiskelupaikkaa sekä ammattikorkeakoulusta että yliopistosta, sanoo asiantuntija Satu Ågren Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEsta.
Vuodesta 2020 alkaen todistusvalinta toimii pääasiallisena väylänä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
- Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voidaan valita todistuksen perusteella ammattikorkeakouluun, kertoo Ågren.
- Pääsykoevalinta säilyy hakijoille, jotka eivät saa opiskelupaikkaa todistusvalinnan kautta tai joilla ei ole sellaista tutkintoa, että he voisivat olla mukana todistusvalinnassa. Esimerkiksi ammatti- tai erikoisammattitutkinnon todistuksella ei voi hakea ammattikorkeakouluun todistusvalinnan kautta, Ågren jatkaa.
Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeessa on valmisteilla valtakunnallinen malli ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon todistusten pisteyttämiseen. Kaksoistutkinnon suorittaneilla olisi mahdollisuus hakea ammattikorkeakouluun sekä ammatillisen perustutkinnon todistuksella, että ylioppilastodistuksella. Hakujärjestelmä ottaa automaattisesti huomioon hakijan molemmat tutkinnot.
Yliopistojen vastaavassa hankkeessa mallia kehitetään ainoastaan ylioppilastutkinnon todistuksen pisteyttämiseen, jolloin ammattiin valmistuneet hakisivat jatkossakin yliopistoon pääsykokeiden kautta.
Todistusvalinnan kriteereistä tietoa elokuussa
Metropolia AMK järjesti 17.1. keskeisille sidosryhmille keskustelutilaisuuden ammatillisen perustutkinnon todistuksen pisteytyksen periaatteista. Ågrenin lisäksi AMKEa tilaisuudessa edustivat rehtori Maija Aaltola Omniasta ja johtaja Antti Sirainen Suomen Liikemiesten Kauppaopistosta.
Esitellyssä luonnoksessa kaikkien arvosanojen keskiarvo olisi painoarvoltaan 60-70 prosenttia pistemäärästä, yhteiset tutkinnon osat 30-40 prosenttia.
- Tähän sisältyy kaksi tärkeää viestiä opiskelijoille. Ensinnäkin ammattiosaajia arvostetaan. Ja toiseksi, hyvää opintomenestystä kannattaa tavoitella sekä ammatillisissa että yhteisissä tutkinnon osissa, iloitsee Aaltola.
Yksi ratkaisua vaativa kysymys on, minkä vuoden jälkeen valmistuneisiin opiskelijoihin todistusvalinta rajataan. Vuoteen 1999, jolloin kaikista ammatillisista perustutkinnoista tuli saman laajuisia vai vuoteen 2015, jolloin osaamispisteet otettiin käyttöön ammatillisissa perustutkinnoissa.
Ammatillisen perustutkinnon todistuksen pisteytysmallin valmistelu etenee vauhdilla. Linjausten on määrä olla valmiina helmikuussa. Uusien pisteytysmallien käyttöönotosta tiedotetaan lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia viimeistään elokuussa 2018.
- Avoin viestiminen vaatimuksista on tärkeää, jotta opiskelijat tietävät jo opintojensa alkuvaiheessa, millaisilla perusteilla opiskelijoita valitaan korkeakouluihin, sanoo Sirainen.
Ammatillinen väylä korkeakouluun ei ole vähämerkityksinen. Ammattikorkeakouluun hakeneista ja paikan vastaanottaneista 44 prosentilla on ammatillinen tutkinto, yliopistoissa vastaava osuus on 10 prosenttia. (Valmiina valintoihin II, OKM 2017). Työn ja teknologisen kehityksen nopeassa muutoksessa on erityisen tärkeää varmistaa toimiva väylä ammatillisesta korkeakoulutuksen kautta työelämään.
*********
Lisätietoja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeesta löytyy osoitteesta
www.amk-opiskelijavalinnat.fi
Lisätietoja yliopistojen opiskelijavalintojen uudistamishankkeesta löytyy osoitteesta
http://oha-forum.fi/hankkeet/karkihanke/
