07.03.2017
Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on lisätä oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä.
- Ammatillisen koulutuksen reformi ei pakota ketään koulutussopimukseen tai oppisopimukseen, vaan kyse on aina opiskelijan tarpeista ja sopivan työpaikan löytämisestä, sanoo Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n toimitusjohtaja Petri Lempinen.
Valmisteilla olevaan lakiin ammatillisesta koulutuksesta sisältyy esitys koulutussopimuksen käyttöön otosta. Myös opiskelijoiden arviointia halutaan tehdä nykyistä enemmän käytännön työtilanteissa.
Oppimisesta työpaikalla sovitaan opiskelijalle tehtävässä henkilökohtaisessa suunnitelmassa, tulkitsee Lempinen lakiluonnosta. Työssä oppimisen määrä vaihtelee opiskelijan kykyjen ja tarpeiden mukaan.
Lempinen muistuttaa, että koulutussopimus ei ole säästökeino, sillä oppilaitokset vastaavat opiskelijoiden ohjauksesta ja arvioinnista myös käytännön jaksojen aikana.
Koulutussopimuksen käyttöön tarvitaan yhteiset pelisäännöt, jotta työnantajilla, työntekijöillä, oppilaitoksilla ja opiskelijoilla on yhteinen käsitys koulutussopimuksen sisällöstä.
- Käytännön elämässä koulutussopimus jaksottuu oppilaitoksessa opiskelemisen kanssa, uskoo Lempinen.
Koulutussopimuksen aikana opiskelija ei ole työsuhteessa vaan opiskelija.
Uudistukset ja koulutusleikkaukset samaan aikaan
Ammatillisen koulutuksen uudistusta saattelevat mittavat leikkaukset. Vuoden 2012 jälkeen ammatillisen koulutuksen rahoituksesta on leikattu 17 prosenttia. Suurin leikkaus tehtiin vuoden 2017 rahoituksesta,
-Kaksi kolmasosaa koulutuksen järjestäjistä menetti yli 10 % valtionosuusrahoituksesta yhdessä vuodessa.
Nuorille tarjottavan koulutustakuun ohessa ammatillinen koulutus huolehtii työikäisten osaamisesta, mahdollistaa ammatin vaihtamista ja uudelleen työllistymistä. Kaksi kolmasosaa ammatillisesta koulutuksesta on aikuiskoulutusta.
Suomessa suoritettiin 346 000 ammatillista tutkintoa vuosina 2011-2015 ja koulutukseen osallistuu vuosittain yli 300 000 suomalaista.
Ammatillinen koulutus on perusopetuksen jälkeen toiseksi suurin osa koulutusjärjestelmäämme.
Lempinen puhui Hämeenlinnassa 7.3. järjestetyssä Elinvoimaa ammatillisesta koulutuksesta -seminaarissa, jonka järjestivät Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry ja Hämeen seudun ammatillisen koulutuksen järjestäjät.
