21.06.2016
Ammatillisen koulutuksen viennin edistämisen hanke päättyy 30.6.2016. Hankkeen tavoitteena oli saada ammatillisen koulutuksen viennin kannalta keskeiset toimijat yhteen, kartoittaa esteet sekä tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia viennin edistämiseksi. Hankkeen edetessä agendalle nousi myös tutkintotavoitteisen koulutusviennin edistäminen.
Hankkeen toimijat ovat käyneet opetushallituksen ja OKM:n kanssa vuoropuhelua hyvässä hengessä. Ammatillisen koulutuksen vienti on vahvasti osa opetus- ja kulttuuriministerin koulutusviennin tiekarttaa ja ministeri asetti toisen asteen viennin esteiden selvittämiseksi huhtikuussa erillisen työryhmän, jossa hankkeella oli edustus. Eduskunnan hyväksymä, kesäkuun lopussa voimaan tuleva laki mahdollistaa kokeilut, joissa viedään näyttötutkintoja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelle.
Suunta on siis oikea, mutta todellinen tahtotila mitataan reformissa. Lainsäädännön ja järjestämislupien uudistuminen tarkoittaa parhaimmillaan sitä, että koulutusviennin laajetessa henkilöstölle on tarjolla uudenlaisia urapolkuja ja yritykset, sijainnista riippumatta, näkevät suomalaisen ammatillisen koulutuksen kumppanina, joka tukee globaalin työelämän murroksissa.
Nyt lausunnolla oleva luonnos tulevasta lainsäädännöstä sisältää kuitenkin koulutusviennin näkökulmasta vielä ratkaistavia haasteita. Koulutusvienti on liiketoimintaa, johon kuuluu sekä riskejä että voiton tavoittelua. Tarve lähtee asiakkaasta ja voi vaatia tutkintojen lokalisointia, myös kohdemaan viranomaiset voivat vaatia paikallisen lainsäädännön huomioimisen koulutuksessa ja tutkinnoissa. Toisaalta kansainväliseen tarpeeseen tuotetut ratkaisut palvelevat varmasti myös kansallista kehittämistä.
Toistaiseksi lähtökohtana on, että koulutukselle tulee olla kansallinen tai paikallinen tarve, voittoa ei saa tavoitella ja mm. opetuskieli määritellään järjestämisluvassa. Yksinkertaisimmillaan koulutusviennin mahdollistaminen ratkeaa sillä, että luonnokseen lisätään tarvittaviin kohtiin täsmennys ei koske EU- ja ETA-maiden ulkopuolella tapahtuvia toteutuksia eikä koulutusta, johon ei kohdistu valtionosuutta.
Mahdollistamisen lisäksi on hyvä miettiä miten itse liiketoimintaa voisi vauhdittaa. Muun muassa rahoitusinstrumenttien puute hidastaa merkittävästi tuotteistamista ja viennin kehittämistä. Tarvitaan uusia toimintamalleja. Kenties yritykset ja koulutuksen järjestäjät voisivat yhdistää osaamistaan ja perustaa uusia koulutusvientiyrityksiä, jotka voisivat jatkossa saada koulutusvientiin profiloituvan järjestämisluvan.
Ei siirrytä enää sanoista puheisiin vaan tekoihin.
Mervi Jansson
Johtaja, oppimiskumppanuudet, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
