Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Miten ammatillisen koulutuksen reformi näkyy käytännössä?

04.10.2018

Moni koulutuksen järjestäjä on kehittänyt ammatillisen koulutuksen reformin tuomia uusia toimintatapoja organisaatioissaan jo vuosia. Reformilakien hyväksyntä kesällä 2017 käynnisti kuitenkin uuden vaihteen kehittämistyössä, kun uusi lainsäädäntö toi tullessaan uudet toimintamallit ja -tavat. 

Uusia toimintamalleja on otettu oppilaitoksissa käyttöön vauhdikkaasti ja myös innostuneesti. Opiskelijoille on tarjolla uusia opintopolkuja ja aiemmin kehitetyt polut ovat saaneet myös uutta nostetta. Erityisesti työelämän kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä ja opiskelijat pääsevät aiempaa enemmän työpaikoille oppimaan. 

On kehitetty myös uusia toimintatapoja, kuten malli, jossa opiskelijat voivat olla yhden vuoden oppilaitoksessa, seuraavan vuoden koulutussopimuksella työpaikoilla ja kolmantena vuonna oppisopimuksella. Joillakin aloilla on kehitetty projektimuotoista opetusta työpaikoille ja toisilla aloilla tehdään oppilaitoksissa työelämän toimeksiannoista projekteja. 

Nämä toimintatavat näyttävät lisääntyvän kaikkialla. Hyvä näin. Positiivisten kokemusten ja hyvien esimerkkien kautta uudet mallit leviävät myös laajemmin.

Jatkuva haku toimii myös niin, että koulutukseen hakeutuvien ei tarvitse odottaa seuraavana talvena tai syksynä alkavaa koulutusta. Nyt opintoihin pääsee hyppäämään mukaan joustavasti, mikä nopeuttaa valmistumista. Tämä on tärkeä uudistus opiskelijan kannalta ja tuo myös säästöjä yhteiskunnalle.

Ammattikorkeakouluyhteydet ovat parantuneet. Joissakin oppilaitoksissa opiskelijoiden on mahdollista suorittaa ammattikorkeakouluopintoja opintojensa osana ja pyrkiä erillishaulla ammattikorkeakouluun valmistumisen jälkeen. Ammattiopintojen aikana suoritetut ammattikorkeakouluopinnot liitetään automaattisesti tutkintoon. Tämä järjestely nopeuttaa ammatillisen koulutuksen kautta ammattikorkeakouluun hakeutuvien siirtymistä työelämään. 

Reformia on tuettu OPH:n ja OKM:n erillisrahoilla, joilla on saatu ja saadaan paljon hyvää aikaiseksi. Ammatillisen koulutuksen henkilöstö on joutunut kehittämään uusia toimintamalleja aiempaa pienemmällä rahoituksella. Tämä on vaikuttanut reformin toimenpanoon, sillä kun välillä huomio on koko henkilöstön osalta mennyt yhteistoimintamenettelyjen käytännön toteuttamiseen, eivät kehittämisasiat ole olleet henkilöstön ajatuksissa päällimmäisinä.  

Ammatillisen koulutuksen säädöksissä on myös valuvikoja. Esimerkiksi tutkinnon osien hyväksyminen rahoituksen piiriin edesauttaisi työelämässä olevien osaamisen päivitystä ja näin ollen tukisi elinikäisen oppimisen ajatusta. 

Opintovuosien kertymän laskenta on nyt aivan liian monimutkainen ja moni epäilee osaako kukaan laskea kertymiä oikein.

Lisäksi rahoituksen läpinäkyvyys ja yksinkertaistaminen ei onnistunut, koska kertoimia on liian paljon ja lähtötietojen hakeminen kahden vuoden takaa ei mahdollista tehokasta oppilaitoksen ohjaamista.

Koulutuksen volyymi ja rahoitus on jatkossa turvattava. Rahoitus uhkaa kuitenkin käytännön tasolla pienentyä myös jatkossa, sillä indeksitarkistuksia ei ole luvassa. Tämä kierre on katkaistava, jotta koulutuksen volyymi ja vaikuttavuus pystytään pitämään vähintään nykyisellä tasolla. Lisärahoitusta tarvittaisiin erityisesti oppilaitosten ja yritysten välisen rajapinnan uudelleenrakentamiseksi sekä digitalisoinnin osaamisen lisäämiseen. 

Kirjoittaja

Antti Lehmusvaara
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtaja, AMKE ry:n hallituksen varapuheenjohtaja

Lehmusvaara Antti

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi