11.09.2017
Toimintaympäristöt, työmarkkinat ja osaamisvaatimukset muuttuvat voimakkaasti. Ammatit, toimialat ja teknologiat uudistuvat, työ kansainvälistyy ja maahanmuuttoa tarvitaan osaavan työvoiman varmistamiseksi. Me ammatillisen koulutuksen toimijat olemme osa isoa turbulenssia.
Osaamistavoitteet, oppimisympäristöt ja opetusteknologia monipuolistuvat samassa tahdissa. Koulutuspoliittiset uudistukset korostavat asiakaslähtöisyyttä, osaamisperusteisuutta ja yksilöllisiä valintoja. Koulutuksen rahoitusjärjestelmä vaatii vaikuttavuutta ja tehokkuutta.
Opiskelijoiden osaamisen kehittäminen on toimintamme ydintehtävä, mutta ilman henkilöstömme ajantasaista osaamista emme tässä onnistu. Kysymys on siitä, miten pystymme varmistamaan tämän niin ammatillisesti, työelämä taitojen kuin digitalisaationkin osalta.
Robotiikka, tekoäly (AI), automaatio, virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR) muuttavat työtämme tulevien vuosien aikana merkittävämmin kuin se on tähän mennessä milloinkaan muuttunut. Digitaalinen muutos muokkaa organisaatioitamme enemmän kuin mitä ammatillisen koulutuksen säästöt ja amisreformi ovat organisaatioitamme muokanneet. Samaan aikaan tapahtuu muutos valtaosassa ammatteja, joihin osaajia koulutamme. Suurin muutos koetaan todennäköisesti perinteisillä, vuosia uinuneilla aloilla.
Merkittävä osa opiskelijoistamme tarvitsee ammattitaitoa, jota he voivat hyödyntää vielä 2060 luvulla. Tänä syksynä opintonsa aloittanut nuori on silloin työelämän konkarina hieman alle kuusikymppinen ja hänellä on työuraa jäljellä mitä todennäköisemmin vielä 10-vuotta. Pystymmekö tänään luomaan osaamista, jota voidaan hyödyntää vielä 2060-luvun työssä? Tätä pohtiessa huomaa muiden työelämän taitojen nousevan merkittävään rooliin.
Hyvänä esimerkkinä tulevaisuuden työelämätaidoista toimii työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen tammikuussa julkaisema Future Score –testi, jonka kautta saatiin tulevaisuuden työelämätaitojen top 10:
Uuden digiosaamisen tarve on ennen kaikkea asiakasrajapinnassa, markkinoinnissa, myynnissä ja viestinnän tehtävissä. Sama asiakaskäyttäytymisen muutos näkyy myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoissa, joista monet kaipaavat 2020-lukulaista lähestymistä opintojensa toteuttamiseen.
Teknologinen kehitys ohjaa pohdintaamme sen suhteen, mikä on ihmisen ja mikä esim. keinoälyn tai robottien tehtävää. Tämä ei välttämättä tarkoita työpaikkojen vähenemistä vaan esimerkiksi oman osaamisen pakollista päivittämistä, toimintamallien muutosta ja resurssien kohdentamista pedagogiseen toimintaan.
Teemmekö ja kohdistammeko kehittämispanoksemme oikeisiin asioihin? Ympärillämme tapahtuvat muutokset ovat isoja, mutta pienet yhdessä tehdyt teot ohjaavat onnistumistamme ja pitävät meidät kehityksen kärjessä.
Tuomas Mäki-Ontto
Koulutusjohtaja, SATAEDU Satakunnan Koulutuskuntayhtymä
