01.09.2017
Kielitaidosta on tullut keskeinen osa ammattitaitoa, kun yritykset kansainvälistyvät ja työyhteisöt monikulttuuristuvat. Mikään työpaikka ei ole täysin globalisaation vaikutusten ulkopuolella.
Miten ammatillinen koulutus sitten vastaa työelämän kielitaitotarpeisiin?
Englantia opiskelevat käytännössä kaikki ammatillista perustutkintoa suorittavat opiskelijat. Tälle on perusteensa. Englanti on perustaito, jota tarvitaan nykyisin kaikilla tehtävätasoilla asentajasta johtajaan. Moni ajattelee, että englanti yksin riittää.
Työelämän viesti on päinvastainen. Yrityksissä tarvitaan monipuolista kielitaitoa.
Jostain syystä tämä viesti ei tunnu puhuttelevan etenkään nuoria. Kun elämme englannin kielen ympäröiminä, unohtuu helposti, että yksinomaan EU:ssa on 24 virallista kieltä.
Monissa ammatillisissa oppilaitoksissa on tarjolla useampia valinnaisia kieliä. Opiskelijoiden yksilöllisiin kielitaitotarpeisiin pyritään vastaamaan erilaisin yhteistyöratkaisuin. Halukkuus opiskella valinnaisia kieliä on kuitenkin melko vähäistä. Esimerkiksi venäjää ja saksaa opiskellaan vähän, vaikka niiden osaamiselle olisi työelämässä kysyntää.
Pakollisten kieliopintojen laajuus on nykyisin 3, jatkossa 4 osaamispistettä 180 osaamispisteen laajuisessa ammatillisessa perustutkinnossa. Verrattuna lukioon tämä on vähän. Kielten opetuksessa henkilökohtaistaminen on keskiössä. Kielipainotteisen opintopolun rakentaminen on mahdollista heille, joilla on motivaatiota opiskella enemmän kieliä.
Perusta ja valmiudet myöhemmille kieliopinnoille luodaan perusopetuksessa. Ammatilliseen koulutukseen tulee opiskelijoita hyvällä opintomenestyksellä. Mutta miten motivoidaan niitä opiskelijoita, joiden luottamus omaan kykyyn oppia kieliä on heikko? Ammatillisen koulutuksen tulisi antaa myös heille kielelliset valmiudet, joilla pärjää työelämässä.
Kielten opetuksen menetelmiä tulisi ajanmukaista siten, että erilaiset oppijat kokisivat oppimisen mielekkääksi. Kielitaitoinen ammattiosaaja löytää todennäköisemmin tiensä työelämään – Suomessa tai maailmalla.
Satu Ågren
johtava asiantuntija, varatoimitusjohtaja, AMKE ry
