09.01.2017
Euroopan parlamentissa, jos missä, ymmärtää koulutuksen merkityksen. Parlamentissa keskustellaan paljon Euroopan tulevaisuudesta, tämän päivän uhkakuvista ja myös yhteisestä turvallisuudesta.
Yksi suurimmista turvattomuutta luovista tekijöistä on tällä hetkellä nuorten syrjäytyminen ja koulutuksen puute. Ongelma kasvattaa jopa riskejä maiden sisäisessä turvallisuudessa.
Miljoonat eurooppalaiset nuoret ovat vailla työtä ja koulutusta. Nuorisotyöttömyydestä on tullut yksi vakavimmista kansansairauksistamme, joka johtaa mielenterveysongelmiin, syrjäytymiseen ja ajautumiseen yhteisöjen ulkopuolelle. Joissakin EU-maissa laajamittainen nuorisotyöttömyys johtaa jo tilanteisiin, joissa äärijärjestöt onnistuvat värväämään riveihinsä toivonsa menettäneitä nuoria, jotka näkevät tulevaisuuteensa ennemmin pommien kuljettajina tai sotimassa pyhää sotaa, kuin luomassa uutta tulevaisuutta kotimaissaan.
OECD:n Education at a glance -raportti oli surullista luettavaa. Raportista löytyy runsaasti huolenaiheita ja uhkakuvia: koulutuksen rahoitusmuutokset, korkeat työttömyysluvut ja etenkin nuorten syrjäytyminen. Raportissa syrjäytyneiksi katsotaan 20–24 -vuotiaita, joilla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa.
Suomessa nuorten miesten osalta on nähtävissä merkittävä muutos. Vuonna 2005 miehistä 12,2 prosenttia ja vuonna 2015 miehistä 21,1 prosenttia oli koulutuksen ulkopuolella työttömänä tai työvoiman ulkopuolella, mikä on kuudenneksi korkein arvo 30 verrokkimaan aineistossa 2015.
Naisten kohdalla vastaavat luvut olivat vuonna 2005 13,9 prosenttia ja vuonna 2015 15,4 prosenttia, eli huomattavasti vähemmän.
Etenkin nuorten miesten syrjäytymisen kasvu lähes kymmenellä prosentilla kymmenessä vuodessa on asia, jonka soisi herättävän laajaa yhteiskunnallista keskustelua! Onkin valitettavaa huomata valtion välinpitämättömyys nuorison hyvinvoinnin ja tulevaisuuden hoidossa. Nyt lausunnoille tulleessa valtiontalouden talousarvioesityksessä vuodelle 2017 ei ole osoitettu erityisesti nuorten syrjäytymisen torjumiseen osoitettuja toimenpiteitä – päinvastoin luvassa on lisäleikkauksia.
Tehokkain keino nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisessä on ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Tässä mielessä on hienoa, että ammatillista koulutusta reformoidaan muotoon, jolla toivottavasti pystytään vähentämään nuorisotyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Valitettavasti tätäkin uudistusta painetaan alas säästöillä. Koulutuksellamme on tätä menoa pian puujalat, joita jatkuvasti moottorisahalla typistämme. Tämä typeryys tulee meille vielä tulevina vuosikymmeninä kalliiksi, mutta emmepä me näytä historiasta mitään oppivan.
Meidän päättäjien on ymmärrettävä nuorten syrjäytymisen aiheuttamat vakavat seuraukset niin nuorille kuin koko yhteiskunnalle. Valitettavasti koko Euroopassa näyttää siltä, että jatkuva leikkauspolitiikka on vaarassa pahentaa nuortemme syrjäytymistä entisestään. Jo nyt Suomi on OECD:n vertailussa nuorisotyöttömyydessä ja syrjäytymisen kasvussa samoilla sijoilla Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin kanssa.
Huomattavan paljon parempaa seuraa niin nuorten tulevaisuuden kuin sisäisen turvallisuudenkin näkökulmasta olisivat Ruotsin, Islannin ja Norjan kaltaiset maat.
Saattaa olla, että raportti on jäänyt lukematta tai sitten riskejä ei osata enää edes tunnistaa. Jokainen lapsi ja nuori on koulutuksensa ansainnut ja vielä joku päivä havaitsemme, että tässä asiassa, jos missä, meidän poliitikkojen olisi kannattanut kuunnella viisaampiamme.
Merja Kyllönen
Euroopan Parlamentti, MEP
