Asiakkaalle oikea sopimus, osaamista ja työtä tulevaisuutta varten

10.02.2016

Nuorille osaamista oppisopimuksella

Olemme Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä lisänneet kuluneen vuoden aikana työtä nuorten oppisopimuskoulutuksen parissa. Meillä on tällä hetkellä noin 120 alle 25-vuotiasta nuorta ja määrä kasvaa tasaisesti. Verkostot alueellamme ovat hyvät ja nuoret liikkuvat sujuvasti eri toimijoiden välillä, ja kaikille on pyritty yhteistyössä löytämään oikea ratkaisu ja koulutuspolku. Syksyllä 2015 järjestimme yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa ilman opiskelu- ja työpaikkaa oleville nuorille leffaillan ja tilaisuuteen osallistui noin 40 nuorta. Kaikki nuoret tavattiin ja heille rakennettiin elämäntilanteeseen sopivia polkuja, yhtenä vaihtoehtona oppisopimus.

Oppisopimuskoulutus ei vielä ole tarpeeksi tunnettu nuorten keskuudessa ja oppisopimus mielletään edelleen lähinnä aikuisten koulutusmuodoksi. Oppisopimuskeskus on osallistunut tammi-helmikuussa yhdeksäsluokkalaisille järjestettyihin infotilaisuuksiin yhdessä Porvoon ammattiopisto Amiston kanssa ja monen nuoren mielenkiinto heräsi. Yhteishaussa ensimmäistä kertaa mukana oleva ”oppisopimustäppä” on hieno asia ja sitä kautta saamme varmasti nostettua oppisopimuskoulutuksen asemaa lukion ja ammattiopiston rinnalle kolmanneksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Vanhempien ja opojen perehdyttäminen on avainasemassa tässä työssä.

Haasteena opiskelijoiden ja työnantajien kohtaaminen

Nuorten kohdalla usein haasteeksi muodostuu sopivan alan ja työpaikan löytyminen. Perheyrityksissä nuoria oppisopimusopiskelijoita on paljon ja kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Koulutuksenjärjestäjillä on rajalliset mahdollisuudet laajamittaisesti toimia opiskelijaksi haluavien ja työnantajien kohtaamisten järjestämisessä. Alueemme yrityksillä ja organisaatioilla on myös rajalliset mahdollisuudet ottaa lisääntyvää määrää työssäoppijoita ja oppisopimusopiskelijoita. Haasteita aiheuttavat myös nuorten osin puutteelliset työelämätaidot. Oppisopimus on aktiiviselle, oma-aloitteiselle ja itsenäiselle nuorelle sopiva vaihtoehto.

Usein sopiva ja turvallinen vaihtoehto olisi x+y –malli eli oppilaitosmuotoista ja oppisopimuskoulutusta yhdistävä malli, joka on valitettavan vähäisissä määrin toteutunut kovasta yrityksestä huolimatta. Toisena konkreettisena mallina kuntayhtymässämme on kehitetty mallia, joka tehostaisi nuorten oppilaitosmuotoista koulutusta. Malli on yksi vastaus rahoituksen leikkauksille, jotka ovat vähentäneet lähiopetuksen määrää ja saaneet muun muassa vanhemmilta ja työnantajilta ristiriitaista palautetta. Mallissa lähiopetustunteja olisi viikkotasolla 30 ja näin ollen opiskeluaika lyhentyisi ja työelämään siirtyminen nopeutuisi laadusta tinkimättä. Mallin kautta olisi myös mahdollista joustavasti siirtyä työllistymisen myötä oppisopimuskoulutukseen suorittamaan tutkinto loppuun.    

Lisää joustavia siirtymiä, asiakaslähtöisyyttä ja selkeyttä järjestelmään

Tulevaisuudessa työpaikalla tapahtuva oppiminen tulee lisääntymään ja joustavien, koulutusmuotojen yli tapahtuvien siirtymien pitää olla nykyistä helpompaa. Selkeytystä tarvitaan tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen järjestämiseen – meillä on tällä hetkellä kaksi tapaa henkilökohtaistaa, suorittaa tutkintoa ja arvioida osaamista. Viime aikoina koulutuksen järjestäjät oppisopimuspalveluineen ovat panostaneet toiminnan kehittämiseen entistä asiakaslähtöisempään ja ratkaisukeskeisempään suuntaan. Tavoitteena on palvella asiakkaita laajalla palvelu- ja koulutusvalikoimalla ja mahdollisimman digitaalisesti – oli osaamistarve tai asiakkaan ikä mikä tahansa. Itä-Uudellamaalla koulutustarkastaja-nimikkeet vaihdettiin vuodenvaihteessa asiakasvastaaviksi ja tehtävän painopisteet siirtyivät entistä aktiivisempaan asiakasrajapinnassa toimimiseen. 

Mikä sopimus jatkossa?

Reformi on nostanut esiin koulutussopimuksen ja oppisopimuksen välisen rajanvedon. Koulutussopimuksen sisällöstä, kohderyhmästä ja vastuiden määrittelystä on tekeillä selvitystyö. Nyt käytävissä keskusteluissa koulutussopimuksella tarkoitetaan varmastikin suunnilleen samaa kuin laajennetulla työssä oppimisella, joka tällä hetkellä on jo mahdollista. Kohderyhmänä nuorten lisäksi olisivat myös muun muassa maahanmuuttajat. Koulutussopimuksessa opiskelija olisi oppilaitoksen vastuulla, oppisopimuksessa työsopimussuhteessa työnantajaan. Kun reformin mukaisesti olemme menossa kohti yhtenäistä ammatillisen koulutuksen mallia, päällekkäisiä ja toisiaan vastaan kilpailevia malleja ei kannata rakentaa eikä turhaan tehdä vastakkainasettelua siellä missä sitä ei ole. OPH:n tilaston mukaan joka neljäs ammatillinen tutkinto suoritetaan oppisopimuskoulutuksena, joten tärkeää tulevaisuudessa on, että koulutuksenjärjestäjillä on mahdollista tarjota oppisopimuskoulutusta niille nuorille, joille oppisopimus on se oikea sopimus ja portti työelämään. 

Kirjoittaja

Hanne Paila
oppisopimusjohtaja, Itä-Uudenmaan kky, Edupoli

Paila Hanne