Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammatillisen koulutuksen rahoitus kiristyy – mikä avuksi?

15.02.2016

Ammatillisen koulutuksen rahoitus on kiristynyt ja kiristyy yhä. Tämä on aiheuttanut ainakin Porvoon ammattiopistossa, Amistossa, supistuksia opetuksen resursointiin. Opintoviikoista siirryttiin osaamispisteisiin ja jouduin säätösyistä tekemään päätöksen, jossa yhden osaamispisteen tuntiresurssi on ollut tämän lukuvuoden alusta lukien 16 tuntia. Pudotus on ollut melkoinen muutaman viime vuoden aikana.

Mitä tämä pudotus on aiheuttanut? Opiskelijoiden viikkotyöaika on vähentynyt samassa suhteessa. Tästä on syntynyt pelko, että lyhyet työpäivät aiheuttavat poissaoloja ja sitä kautta ainakin opintojen viivästymisiä, jollei jopa keskeytymisiä. Toinen huoli on tullut opettajien suunnalta, lyhyet työpäivät ja työviikot vaikeuttavat asiakastöiden tekoa joko työsalissa tai työmailla. Kolmas seikka, jonka olen huomannut, on opettajien työmäärien vaihtelut eri jaksojen aikana; Amistossa on käytössä viisijaksojärjestelmä.

Kun tiedostin nämä murheet, aloin pohtia ratkaisua asiaan. Ratkaisu alkoi hahmottua pienen laskutoimituksen jälkeen. Otin lähtökohdaksi sen, että opiskelijoilla olisi joka viikko 30 tuntia opetusta. Nuorten ammatillinen koulutuksen lukuvuoden pituus on 38 viikkoa, kuten tiedämme. Näillä luvuilla lukuvuoden kokonaistuntimääräksi tulee 1140 tuntia. Kuten alussa totesin, nyt Amistossa yksi osaamispiste on 16 tuntia ja lukuvuodessa on 60 osaamispistettä. Taas helppo laskutoimitus antaa meidän tapauksessa näillä ehdoilla kokonaistuntimääräksi 960 tuntia. Ero edellä olevaan vaihtoehtoon on 180 tuntia.

Perusluvut olivat löytyneet ja hahmottelin ajatustani eteenpäin.
Ensimmäinen hahmotelma uudesta mallista.

Kuvasta näkyy, että ensimmäisen vuoden osaamispistemäärä kasvaa. Tätä kasvua en näe ongelmallisena, päinvastoin hyvänä. Opiskelijat sitoutuvat opintoihin paremmin, kun on riittävästi tunteja koko ajan. Läpäisyn tehostamishankkeeseen liittyneen tutkimuksen perusteella opintojen keskeytyksiä ja eroja tapahtui, ainakin Amistosta, eniten juuri ensimmäisen vuoden syyslukukauden aikana. Minulla on myös näkemys, että 30 tuntia on opiskelijoiden kannalta riittävä määrä oppitunteja viikossa. Koulupäivä on mielekkään mittainen ja opiskelijat jaksavat työskennellä sen ajan myös työsaleissa, joissa työtehtävät vaativat osaltaan fyysistä kestävyyttä, kahdeksan tuntia voi olla tämän suhteen liian pitkä aika.

Ensimmäisen vuoden osaamispistemäärä on esimerkissäni 71. Tämä tarkoittaa vähemmän osaamispisteitä kahdelle seuraavalle vuodelle. Tähän ratkaisuksi ajattelin hieman porrastaa toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoiden koulun aloitusta ja lopetusta. Ensimmäisestä kuvasta näkyy, että toinen vuosi alkaisi kuten ennen vanhaan kansakoulu 1. syyskuuta ja päättyisi keväällä vapun aikoihin. Osaamispisteitä kertyy esimerkissä 64. Taas helppo laskutoimitus ja kolmannelle vuodelle jäisi 45 osaamispistettä. Kolmannen vuoden aloitus taas 1. syyskuuta ja opinnot loppuisivat esimerkkini mukaan maaliskuun puolessa välissä. Näillä toimilla saamme opinnot valmiiksi reilusti alle kolmessa vuodessa. Yhtenä ajatuksena opintojen tiivistämisessä oli mahdollinen tuleva rahoituslaki, jonka mukaan koulutuksen järjestäjä saa rahoitusta ainoastaan kolmen vuoden ajan.

Ajatus on kehittynyt eteenpäin ja kuvatkin selkiintyneet. Seuraavat kuvat kuvaavat ajatuksiani tarkemmin.


Kuva esittää opintojen etenemisen ajan suhteen. Seuraavassa kuvassa näkyy selvemmin, mitä eri värikoodit tarkoittavat.


Henkilökohtainen eteneminen.

Tällä hetkellä Amiston eri koulutusalat työskentelevät mallin kanssa sovittaen sitä omiin perustutkintoihin sopivaksi. Viimeisessä kuvassa näkyy rakenne parhaiten. Kuten aikaisemmin mainitsin, opintojen keskeytymisiä tapahtuu eniten ensimmäisen lukuvuoden syyslukukaudella. Tähän olemme miettineet lääkkeeksi riittävän viikkotuntimäärän lisäksi tehokasta ja riittävän pitkään orientaatiojaksoa, jota kutsumme nimellä ”Kohti ammattia”. Keskimmäisessä ja viimeisessä kuvassa ne on merkitty keltaisella värillä ja sen kesto on kolme viikkoa. Punaisella merkityt H-kirjaimet ovat opiskelijoiden henkilökohtaisia jaksoja. Niiden aikana he voivat suorittaa mahdollisia rästejä pois ennen siirtymistä vuosiasteelta toiselle. Jos niitä ei ole, opiskelijat pystyvät aloittamaan kesätyöt aikaisemmin ja jatkamaan niitä vielä elokuun ajan. Nämä voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaksi opiskelijoiden opintoja normaalien sääntöjen mukaisesti. Pystymme myös järjestämään opintoja H-jaksojen ajalle, jos löytyy riittävästi niitä haluavia opiskelijoita. H-jaksot auttavat näinollen kaikkia opiskelijoita, opintojen eteneminen on mahdollista hoitaa niiden avulla nopeutetusti tai opiskelijalla on toisaalta aikaa kerrata opintojaan niin halutessaan.

Malli antaa myös kahden tutkinnon suorittajille vapaata lukion tapaan ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen. Aikataulullisesti he pystyvät hoitamaan ammatilliset opintonsa valmiiksi ”penkkareihin” mennessä ja tilanne on sen jälkeen sama kuin lukion opiskelijoilla, lukuloma ja ylioppilaskirjoitukset.

Mielenkiintoisin vaihtoehto tässä toteutuksessa on paljon keskusteluissa olleen 2+1- tai X+Y-mallin käyttöönotto. Kuvista 2 ja 3 näkyy, että viimeisen vuoden opinnot ovat kestoltaan lyhentyneet ja uskon, että tällä mallilla on helppo keskustella työnantajien kanssa suuntautumisopintojen toteutuksesta oppisopimuksen avulla. Pitkä kesätyö voi osaltaan auttaa oppisopimuksen käyttöönottoa. X+Y-mallilla työnantaja voi täsmäkouluttaa yrityksen tarpeeseen uutta osaavaa työvoimaa.

Suurin osa Amiston opettajissa työskentelee opetusvelvollisuustyöajassa eli 190+5 päivää lukuvuodessa. Tämä aiheuttaa hieman lisävaatimuksia opetuksen suunnitteluun, mutta uskon siitäkin selvittävän. Opiskelijoiden vuosityöaikaa ei ole missään säädetty, joten heidän kohdallaan malli ei aiheuta ongelmia. Toivon hartaasi, että ammatillisessa peruskoulutuksessa saataisiin aikaan vihdoinkin työaikajärjestelmä, joka on tätä päivää eikä peruja 1800-luvulta.

Kehitystyö jatkuu kevään ajan ja otamme mallin käyttöön kaikkien opiskelijoiden osalta lukuvuoden 2016–2017 alussa. Olemme nimenneet uuden sovelluksen 70+ -malliksi.

Annan mielelläni lisätietoja mallista ja sen kehittämiseen liittyvistä seikoista.
Sähköposti: pentti.suursalmi@amisto.fi
Puhelin: +358 40 5432049

Kirjoittaja

Pentti Suursalmi
rehtori, Porvoon ammattiopisto

Suursalmi Pentti

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi