Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammatillisen koulutuksen arki ja käytännöt muuttuvat – opettajan rooli ja vastuu kasvavat

09.11.2017

Ammatillisen koulutuksen uudistukset astuvat vaiheittain voimaan tammikuun alusta lukien, kun uusi lainsäädäntö ja sitä täydentävät asetukset tulevat voimaan. Uudistus on saanut laajan tuen työelämältä ja sen edunvalvontajärjestöiltä, opettajilta ja heidän edunvalvojiltaan mutta myös meiltä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten edustajilta. Kritiikiltäkään emme ole säästyneet, koska uudistuminen edellyttää aina vanhoista käytännöistä ja toimintatavoista luopumista.

Lähtökohtana uudistumiselle on, että ammatillinen koulutus muuttuu yksilöllisemmäksi, työelämäsidonnaisemmaksi ja osaamiseen perustuvaksi.

Yksilöllisyyttä uudistuksessa edustaa se, että kaikille opiskelijoille laaditaan uudenlainen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS, jossa keskiössä ovat mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, puuttuvan osaamisen hankkimiseksi tarvittavan tuen määrittely, osaamisen hankkimistavat ja oppimisympäristöt, aikatauluttaminen, työpaikalla tapahtuva opiskelu ja oppiminen sekä osaamisen todentamiseen tarvittavien näyttöjen organisoiminen. HOKS:n laatiminen yhdessä opiskelijan kanssa on opettajan vastuulla, alaikäisen ollessa kyseessä myös opiskelijan huoltajaa tulee kuulla. Yksilöllisyyttä uudistuksessa tukee myös ns. jatkuvan haun mahdollisuus tutkintokoulutukseen. Jatkuvuutta uudistuksessa edustaa se, että peruskoulun päättäville ja vailla toisen asteen koulutusta oleville järjestetään jatkossakin keväisin yhteishaku.

Työelämäsidonnaisuutta uudistuksessa edustaa se, että opiskelijan osaamisen hankkiminen on mahdollista järjestää myös työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä joko oppisopimuskoulutuksena tai koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena. Tällöin opiskelijan HOKS:aan tulee merkitä opiskelijan vastuullinen työpaikkaohjaaja sekä koulutuksen järjestäjän nimeämä opettaja, joiden vastuulla on ohjata opiskelijaa työpaikalla. Myös osaamisen osoittaminen tutkinnon osittain tehdään pääsääntöisesti työpaikoilla tehden käytännön työtehtäviä. Osaamisen arvioinnista vastaavat opettaja ja työpaikan edustaja yhdessä. Nykymuotoiset käytössä olevat työssäoppimisjaksot (TOP-jaksot) jäävät historiaan. 

Nämä uudentyyppiset toimintatavat ja niihin liittyvät velvoitteet ja vastuut tulevat korostamaan oppilaitoksen ja sen toiminta-alueen yritysten ja työyhteisöjen välisen yhteistyön merkityksellistä, suunnitelmallista sekä molemminpuoliseen luottamukseen perustuvaa toimintaa ja kumppanuutta. Merkityksellisyydellä tarkoitan erityisesti sitä, että meidän järjestämän koulutuksen tulee vastata toiminta-alueemme työelämän laadullisia ja määrällisiä tarpeita. 

Osaamisperusteisuus uudistuksessa näkyy monella tapaa. Tutkintoja on jatkossa vähemmän mutta ne ovat laaja-alaisempia. Tutkintorakenteen uudistaminen jatkuu edelleen niin, että se on kokonaisuudessaan valmis vuoden 2019 alussa. Kaikkien tutkintojen tutkinnon perusteet ja niihin liittyvät ammattitaitovaatimukset on laadittu tutkinnon osittain osaamisperusteisiksi. Opiskelija osoittaa tutkinnon tai koulutuksen osan osaamisen näytössä arvioijien läsnä ollessa käytännön työtehtäviä tekemällä siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä.

Uudistuksen toimeenpanon haasteena on uusien toimintatapojen käyttöön ottaminen niin koulutuksen suunnittelussa kuin toteutuksessa. Opettajan työ on jatkossakin opettamista, opiskelijan ohjaamista ja erityyppisen tuen antamista. Uutta tulee olemaan se, että työtä tehdään jatkossa oppilaitosympäristön ohella myös työpaikoilla ja virtuaalisissa verkoissa, koska opiskelijatkin ovat siellä.  Vastuu opiskelijan opintojen etenemisestä on opiskelijalla itsellään mutta opetuksen, ohjauksen ja tukijärjestelyiden vastuu säilyy opettajalla ja koulutuksen järjestäjällä.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijan työvuosi on jatkossa 365 päivää, 5 päivää viikossa, loma-ajat poislukien. Opintoja suoritetaan oppilaitoksessa, työpaikoilla ja virtuaaliympäristöissä yksilöllisen suunnitelman (HOKS) mukaisesti. Tämä on meidänkin suunnittelun lähtökohtana opiskelija-asiakkaan yksilölliset tarpeet mahdollisimman hyvin huomioiden. 

Koulutuksen järjestäjän kannalta uudistuksessa keskeistä ovat myös uudet suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen perusteet. Suorituksia mitataan tutkintojen ja tutkinnon osien määrällä ja vaikuttavuutta työllistymisellä tai jatko-opintoihin pääsyllä tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Koulutuksen järjestäjän ja opettajien yhteinen tavoite on, että opinto-oikeuden saanut opiskelija opiskelee määrätietoisesti ja tavoitteellisesti kohti unelma-ammattiansa ja valmistuttuaan osaa tutkinnon edellyttämät ammattitaitovaatimukset sekä työllistyy mahdollisimman pian. 

Kirjoittaja

Taisto Arkko
rehtori, Lapin Koulutuskeskus REDU

Arkko Taisto

Yhteystiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy

Siltasaarenkatu 12, 00530 Helsinki (sisäänkäynti Paasivuorenkadun puolelta, C-rappu)
00530 Helsinki

toimisto@amke.fi