21.12.2016
Elinkeinoelämän näkökulmasta ammatillisen koulutuksen reformi on tervetullut uudistus. Yritykset nähdään yhä vahvemmin opiskelijoiden rinnalla ammatillisen koulutuksen asiakkaina ja kumppaneina. Yritysten asiakastarpeet ja mahdollisuudet tarjota oppimismahdollisuuksia opiskelijoille ovat erilaiset, mikä haastaa koulutuksen järjestäjien toimintakulttuurin ja koulutusprosessit uudistumaan. Keskeinen kysymys on se, miten koulutus vastaa nykyistä paremmin ja yksilöllisemmin sekä opiskelijoiden että yritysten tarpeisiin.
Ammatillisen koulutuksen ja yritysten kumppanuus voidaan kuvata lyhyesti: Win-Win-Win-Win. Hyvässä kumppanuudessa kaikki voittavat – opiskelija, työelämä, koulutuksen järjestäjä ja yhteiskunta.
Koulutuksen järjestäjien kesken tarvitaan työnjakoa ja yhteistyötä, jotta eri kohderyhmien ja toimialojen erikoistuviin osaamistarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin. Valtakunnallinen ohjaus on välttämätöntä, jotta ammatillinen koulutus järjestäjien erilaisten koulutustehtävien ja erikoistumisen kautta laadukkaasti huolehtii sekä yksilöiden että yritysten kilpailukyvyn kannalta kriittisestä uudistuvasta osaamisesta. Erityisesti pk-yritykset tarvitsevat tukea ja neuvontaa: mitä erilaisia mahdollisuuksia ammatillinen koulutus tarjoaa osaamisen kehittämiseen tai rekrytointiin.
On tärkeää, että yritys voi jatkossakin itse päättää, kenen kanssa se solmii työsopimukseen perustuvan oppisopimuksen ja milloin taas käytössä on koulutussopimus. Oppisopimuskoulutusta tulee voida käyttää nykyistä joustavammin myös tutkinnon osiin ja lyhytkestoisempiin tarpeisiin.
Oppisopimuksen rinnalle nouseva koulutussopimus vaatii vielä täsmennyksiä eri osapuolten vastuisiin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun varmistamiseksi jokaisella opiskelijalla tulisi olla nimetty vastuukouluttaja, joka olisi joko koulutuksen järjestäjän tai työnantajan nimeämä henkilö. Vastuukouluttajan apuna voi toimia kuten nykyäänkin työpaikkaohjaajia. Samalla kun sovitaan vastuukouluttajasta, tulee sopia myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen resursseista.
EK ehdottaa, että ammatillisessa koulutuksessa siirrytään osakeyhtiömuotoiseen toimilupajärjestelmään ja elinkeinoelämän edustajille tulee keskeinen rooli koulutuksen järjestäjien hallituksissa. Näin voidaan vahvistaa ammatillisen koulutuksen ja työelämän kumppanuutta kaikilla uuden ammatillisen koulutuksen järjestelmän tasoilla, myös koulutuksen järjestäjien päätöksenteossa. Osakeyhtiömuotoon siirtyminen mahdollistaisi uudenlaiset kumppanuudet työelämän kanssa ja varmistaisi rahoituksen kohdentumisen mahdollisimman täysimääräisesti siihen toimintaan, johon se on osoitettu.
Mirja Hannula
johtava asiantuntija, Elinkeinoelämän keskusliitto
